Kani

Kotikani (Oryctolagus cuniculus) kuuluu Leporidae-heimoon ja painaa aikuisena rodusta riippuen noin 1-7 kg. Kani on luonteeltaan krepuskulaarinen: se on vilkkaimmillaan auringonnousun ja -laskun aikaan ja lepää päivällä. Rauhallinen, ystävällisesti käsitelty kani voi muodostaa vahvan siteen omistajaansa.

Suomessa kanien rotumäärityksiä ja näyttelyitä koordinoi Suomen Kaniyhdistysten Liitto (SKL). Kotikani sopii hyvin kerrostaloasuntoon Helsingissä tai muualla Suomessa, kunhan sille järjestetään riittävästi tilaa, virikkeitä ja liikuntaa päivittäin.

Kanirodut vaihtelevat noin 1 kg:n kääpiökaneista yli 5 kg:n jättiläisrotuihin. Suomessa suosittuja rotuja ovat muun muassa Hollanninpystykorva, Rex sekä Angora. SKL tunnustaa rodut eurooppalaisten standardien mukaisesti ja järjestää rotunäyttelyitä ympäri Suomen.

Turkin laatu vaihtelee lyhyestä ja sileästä (esim. Rex-rodun samettimaiseen turkkiin) pitkään ja villaiseen (Angora). Korvat voivat olla pystyssä tai roikkuvat (lop-rodut).

Eurooppalainen villikani (Oryctolagus cuniculus) on kotoisin alun perin Iberian niemimaan pensaikoista ja kivikkomaastoista. Roomalaiset pitivät kaneja aidatuissa leporaria-aitauksissa, joista niitä pyydettiin liha- ja turkistuotantoon.

Keskiajalla ranskalaiset luostariyhteisöt kehittivät kasvatusta edelleen ja alkoivat jalostaa eri ominaisuuksia. 1800-luvulla syntyivät organisoitu rotojalostus ja ensimmäiset kaninäyttelyt Englannissa, ja rotustandardit alkoivat vakiintua.

1900-luvulla kani levisi maailmanlaajuisesti sekä tuotantoeläimeksi että lemmikiksi. Suomessa kanin pitäminen yleistyi erityisesti toisen maailmansodan jälkeen, ja nykyisin Suomen Kaniyhdistysten Liitto (SKL) edistää vastuullista kasvatusta ja rotupuhtautta.

Kanilla on lyhyt, kompakti vartalo ja suhteellisen lyhyt kaula. Takajalat ovat etujalkoja pidemmät ja voimakkaammat, ja ne on rakennettu nopeisiin hyppyihin. Silmät sijaitsevat leveästi pään sivuilla, minkä ansiosta eläimellä on lähes 360 asteen näkökenttä.

Hampaat kasvavat koko elinajan, ja riittävä heinä on välttämätöntä niiden kulumiseksi oikeaan pituuteen. Häntä on lyhyt ja pörröinen. Rotujen välillä on suuria eroja värissä, kuviossa, korvien asennossa ja turkin laadussa.

Kanin koko vaihtelee kääpiörotujen noin 1 kg:sta jättiläisrotujen yli 7 kg:oon. Silmien väri vaihtelee usein rodun mukaan.

Saalistettavana eläimenä kani on luonnostaan valpas ja varovainen. Äkilliset liikkeet ja kovat äänet voivat säikyttää sen helposti. Luottamuksen rakentaminen vie aikaa, mutta tyytyväinen kani ilmaisee iloaan ns. binky-hypyllä, jossa se hyppää ilmaan ja pyörähtää.

Kanit ovat vahvasti laumaeläimiä ja viihtyvät parhaiten parin kanssa. Yksinäinen kani voi käyttäytyä epätoivotusti tai oireilla stressistä. Tyypillisiä luontaisia käyttäytymismuotoja ovat kaivaminen, jyrsiminen, ravinnon etsintä ja reviirin merkitseminen leukakiraasuilla.

Takajaloilla takominen alustaan (thumping) on varoitusmerkki. Rennoksi kyljelleen kaatunut kani on rauhallinen ja tyytyväinen.

Päivittäinen rutiini Täytä heinäkaukalo, vaihda vesi, anna tuoreita kasviksia ja pieni annos pellettejä. Tarkista wc-kulma ja poista likaiset alueet. Tarkkaile, että kani syö, liikkuu ja tuottaa papanoita normaalisti.

Elinympäristö Häkin on oltava riittävän suuri: vähintään niin tilava, että kani mahtuu hyppäämään kolme täyttä loikkaa. Suojaa sähköjohdot, poista myrkylliset kasvit ulottuvilta ja varmista, että tilat ovat tuulensuojatut.

Turkki ja kynnet Harjaa säännöllisesti, pitkäturkkisilla roduilla useammin. Leikkaa kynnet 6-8 viikon välein. Tarkista korvat, mutta puhdista vain tarvittaessa.

Kani on kasvissyöjä, jonka ruoansulatusjärjestelmä vaatii jatkuvaa kuitua. Kekotrofit eli pehmeät yöpapana syödään suoraan peräaukosta. Tämä on täysin normaalia ja tärkeää ravinteiden imeytymiselle, eikä sitä pidä yrittää estää.

Ruokinnan periaatteet

• Heinä (nurmi- tai timoteiheinä) vapaasti saatavilla koko ajan
• Tuoreita kasviksia: lehtikaalea, persiljaa, rucolaa, basilikaa
• Pellettejä rajoitetusti, noin 25 g per kg kehopainoa
• Raikasta vettä päivittäin

Säännölliset eläinlääkärikäynnit suositellaan. Kastroiminen on vahvasti suositeltavaa molemmille sukupuolille: naarailla se pienentää merkittävästi kohtukasvainten riskiä, joita esiintyy usein kastramattomilla naaraskaneilla. Kastroiminen rauhoittaa myös urosaita ja vähentää reviirimerkkailua.

Virusten osalta kannattaa tarkistaa RHD-rokotustarpeen ajantasaisuus eläinlääkäriltä. Suomessa myxomatoosirokotus ei ole perinteisesti ollut yhtä välttämätön kuin Keski-Euroopassa.

Kanin häkin tai elinympäristön on oltava riittävän suuri, jotta eläin mahtuu liikkumaan vapaasti. Nykysuosituksena kahden kanin vähimmäistilaksi pidetään noin 3 x 2 m. Suomalaisissa kerrostaloasunnoissa kanit viihtyvät usein hyvin, kunhan ne saavat päivittäin useita tunteja vapaata liikuntatilaa asunnossa.

Sisustus

• Tasainen, pehmeä alusta (ei rautalankaverkkoa)
• Ruokintaheinäkaukalo ja wc-kulma
• Piilopaikka, esim. pahvilaatikko tai puinen maja
• Jyrsimistarvikkeita ja oksia
• Puhdas vesi päivittäin

Kanit sietävät kylmää melko hyvin, mutta kuumuus yli 25 asteen on riski. Suomen lyhyt mutta ajoittain kuuma kesä vaatii ulkohäkeille tehokkaaseen varjostukseen ja hyvään tuuletukseen.

Naaraat voivat tulla sukukypsiksi jo 3-6 kuukauden iässä. Kanit ovat indusoituja ovulaattoreita, eli ovulaatio käynnistyy parittelun seurauksena. Tiineyden kesto on 28-31 päivää, ja pentueessa on tyypillisesti 4-12 poikasta.

Poikaset syntyvät sokeina, kuuroina ja karvattomina. Ne avaavat silmänsä noin 10 päivän iässä ja vieroitetaan emältä 4-8 viikon iässä. Naaras voi tulla uudelleen kantavaksi hyvin pian synnytyksen jälkeen, joten uros ja naaras on pidettävä erillään, ellei kastrointia ole tehty.

Lemmikinkantajille suositellaan kastrointia. Kastroitu naaras on pitkäikäisempi, koska kohtukasvainten riski poistuu.

Ennen kanin hankintaa kannattaa pohtia, sopiiko kani elämäntilanteeseesi:

• Onko sinulla aikaa päivittäiseen hoitoon?
• Onko asunnossasi tai pihallasi riittävästi tilaa?
• Pystytkö sitoutumaan 8-12 vuodeksi?
• Oletko varautunut eläinlääkärikuluihin?

Mistä hankkia? Osta kani vastuulliselta kasvattajalta, joka on SKL:n jäsen, tai harkitse adoptointia eläinsuojeluyhdistyksestä. Suomen Eläinsuojeluyhdistys SEY:n ja paikallisten yhdistysten kautta löytyy usein kaneja uuteen kotiin. Vältä heräteostoksia, erityisesti pääsiäisen aikaan.

Hankintakulut Kasvattajalta hankittu kani maksaa tyypillisesti 50-150 euroa. Häkki ja varusteet 100-400 euroa. Kastrointi 80-200 euroa. Kuukausittaiset juoksevat kulut (heinä, ruoka, kuivike) noin 30-70 euroa kahdelle kanille.