Marsu

Marsu kuuluu Caviidae-heimoon ja on kotoisin Etela-Amerikan Andesvuoristosta ja ruohikoilta. Suomessa marsu on yksi viidesta suosituimmasta pienlemmikista, ja se loytyy lemmikkilistalta niin opiskelijoiden kuin lapsiperheittenkin kodeista.

Aikuinen marsu painaa 700-1200 g ja on 20-30 cm pitka. Se on pyoreahko ja kompakti ilman hantaa, isoilla kirkkailla silmilla ja lyhyilla vahvoilla jaloilla. Eliniaksi on odotettavissa 5-7 vuotta hyvan hoidon ansiosta. Marsut ovat paivaaktiivisia -- ne nukkuvat lyhyissa taukoja paivan aikana mutta ovat aina valmiina leikkimaan ja tutkimaan.

Marsurotuun jaetaan ensisijaisesti turkin tyypin mukaan: lyhytturkkiset, ruusukkeiset, pitkatturkkiset ja kiharat. Suomessa yleisin rotu on Amerikkalainen (sileaturkkinen), joka sopii erityisen hyvin aloittelijoille -- se on kestava, helppohoitoinen ja totuttelee kaasittelyyn nopeasti. Perulainen rotu on kaunis pitkalla turkillaan, mutta vaatii paivittaista harjaamista eika sovellu lasten ensimmaiseksi lemmikiksi.

Suomen Marsukerho ry jarjestaa nayttelyita ja neuvoo rekisteroityjen kasvattajien loyytamisessa. Marsuforum.fi on aktiivinen suomalainen verkkoyhteiso, jossa voi hakea apua ja vinkkeja.

Kotimarsun villit esi-isat elivat kallioisten ruohikkojen ja vuoristomaastojen Perussa, Boliviassa ja Kolumbiassa. Inkakansa kesyytti ne vahintaan 3000 vuotta sitten -- alun perin ravinnoksi, mutta myos rituaalisiin tarkoituksiin. Kun espanjalaiset valloittajat saapuivat 1500-luvulla, he veivat marsuja Eurooppaan, jossa niista tuli suosittuja hovien uteliaisuusolioita.

1800- ja 1900-luvuilla marsut levisivat aristokratian salongeista tavallisiin perheisiin koko Pohjois-Euroopassa. Suomessa marsu on nykyaan yksi rakastetuimmista pienlemmikeista -- se sopii erinomaisesti kerrostaloasumiseen ja on ihannelemmikki lapsille, kun pitovaatimukset on taytettya.

Aikuinen marsu on 20-30 cm pitka ja painaa 700-1200 g -- naaraat ovat yleensa hieman kevyempia kuin urokset. Vartalo on pylorean pyykkinen, jalat lyhyet ja vahvat. Hantaa ei ole, vaikka pieni luinen uloke voi tuntua ruumiin takaosassa.

Varikalikoma on valtava: yksivariset mustat, valkeat, suklaan- ja punaruskeit, sekakivariset ja tahrilliset yksiloet ovat kaikki yleisia. Turkki vaihtelee dramaattisesti: Amerikkalaisen tiivis ja silea turkki, Abyssinialaisen ruusukkeet, Perulaisen silkkiset hiukset jotka voivat kasvaa 50 cm, ja Teddyn pehmo paksu karvapeite. Silmat ovat isot ja pyoreat -- punaiset silmat esiintyvat albinoyksilolla.

Marsun aanivalikoima on vaikuttava. Korkeaantoinen 'wheek' -- suomeksi usein kutsutaan siita vinkaisuksi -- kuuluu, kun marsu tunnistaa rehupussin kahisemisen tai omistajan askeleet. Rauhallinen surinaa kasittelyn aikana kertoo tyytyvaaisyydesta. Varoitussignaaleina toimivat matalampi murina ja hampaiden naksuttelu.

Kun marsu on todella iloinen ja hyvalla tuulella, se tekee 'popcornailu' -- akilliset hypyt ja nopeae kieerimiset ilmassa. Uudet omistajat saastyvat usein jarkytykselta, koska liike muistuttaa kouristuksia -- mutta se on puhtaasti positiivinen merkki. Marsut ovat paivaaktiivisia ja nukkuvat lyhyissa jaksoissa laapi paivan nukkumatta koskaan pitkia yhtajaksoisia aaksoja.

Marsu tarvitsee paivittaista huomiota. Tuoretta heina -- mieluiten timotei- tai niittyheina -- on oltava koko ajan saatavilla, silla se on perusravintoa ja pitaa hampaiston kunnossa. Juomapullo tyhjennetaan ja taytetaan tuoreella vedella aamu- ja iltapaivisin. Tuoreet kasvikset, mukaan lukien paivittainen pala paprikaa C-vitamiinin lahtena, tarjotaan aamuisin.

Viikoittain: puhdista koko hakki huolellisesti. Poista kaikki kuivike, pese pohja miedolla saippuavedella ja huuhtele hyvin. Kayta paperipohjasta kuiviketta tai pestya fleecekangasta -- ei koskaan havupuusahan purua (sisaltaa terveydelle haitallista fenolia) eika metalliverkkopohjia.

Kynnet tarkistetaan kuukausittain ja leikataan tai vilataan tarpeen mukaan. Punnitse marsu viikoittain -- yli 50 gramman laihtuminen viikossa on varhainen varoitusmerkki.

Marsut ovat tiukkoja kasvisyojia. Rajoittamaton tuore heina -- mieluiten timotei -- on ruokavalion peruspilari ja pitaa hampaat kulumaan tasaisesti ja suoliston toimimaan. Suomalaiset voivat hankkia laadukasta heina erikoismyymaloista tai netista.

Paivittaiset tuoreet kasvikset ovat valttamattomia. Punainen paprika sisaltaa enemman C-vitamiinia kuin useimmat hedelmat ja on helpoin luonnollinen lahde. Peukalonkokoinen pala paprikaa riittaa kattamaan marsun paivittaisen C-vitamiinitarpeen. Muita sopivia kasviksia: persilja, lehtisalaatti, lehtikaali ja kurkku.

Hedelmat voidaan tarjota hyvin pienina maarina satunnaisena herkkuna korkean sokeripitoisuutensa vuoksi. Marsupelletteja -- joissa on lisatty C-vitamiinia -- annetaan rajoitetusti: noin 1-2 ruokalusikallista elaimea kohti paivassa. Kanin- tai hamsterinruoka ei sovellu marsulla.

Marsut ovat kestavia elainia, mutta piilottavat sairauden merkit vaistomaisesti -- saaliiselaimen selviytymisstrategia. Tama tekee saannollisesta seurannasta ja viikoittaisesta punnituksesta erittain tarkeaa.

Yleisimmat terveysongelmat Suomessa:

• Keripukki (C-vitamiinin puutos): heikkous, vuotavat ikenet, nivelkipu
• Ylahengitystietulehdukset: aivastelu, silmaeritteet, hengitysvaikeudet
• Hammasongelmia: viyryhammas joka estaa syomisen
• Ulkoloiset: tayt (Gyropus, Gliricola) ja punkki (Trixacarus caviae)
• Munasarjakystat naarailla: yleinen yli 2-vuotiailla kastroimattomilla naarailla

Kahden marsun suositeltu vahahimmaisala on 120 x 60 cm -- Suomen Marsukerho ry suosittelee vahmintaan 1 m2 elaimea kohti. C&C-hakit (cube and coroplast) ovat suosittu ratkaisu suomalaisessa marsuyhteisossa, koska ne ovat edullisia, muunneltavia ja helposti puhdistettavia.

Huoneen lampotilan tulisi olla 18-24 astetta. Valtta suoraa auringonvaloa, vetoisuutta ja lahtimailmaa. Pohjan on oltava pehmeaa -- kayta paperipohjasta kuiviketta tai pestya fleecekangasta. Valtta metalliverkkopohjia jotka vahingoittavat tasoja, havupuusahurua joka sisaltaa fenolia, ja puuvillavanua pesarakennusmateriaalina joka aiheuttaa tukehtumisriskin.

Naaraan tiineyden kesto on 59-72 paivaa -- poikkeuksellisen pitka nain pienelle elaimelle. Pentuja syntyy yleensa 1-4 kerrallaan, ja ne ovat syntyessaan kehittyneitaa (praekokiaalisia): karvapeiteisia, silmat auki ja kykenevat syomaan kiinteta ravintoa syntymasta lahtiena, vaikka imevat emaa ensimmaiset 3-4 viikkoa.

Naaraat saavuttavat sukukypsyyden jo 4-6 viikon iaassa -- urokset voivat vielaa aiemmin. Sekaryhman pitaminen johtaa helposti peraakkaisiin tiineyksiin, mika rasittaa naarasta vakavasti. Urospentuja on erotettava naaraista jo 3-4 viikon iaassa. Uros ten kastraatio on hyva ratkaisu niille, jotka haluavat pitaa sekaporukkaa.

Marsuja ei saa pitaa samassa tilassa kanien kanssa: kanit voivat kantaa Bordetella bronchiseptica -bakteeria oireettomana, mutta se voi olla tappava marsulle.

Suomessa marsuja voi hankkia usealla tavalla:

• Suomen Marsukerho ry:n rekisteroityjen kasvattajien kautta: yleensa paras terveydentila ja varhainen sosialisaatio
• Elainsuojelujarjestoilta (kuten SPR:n elainkodit): usein kastroituja uroksia ja jo muodostuneita pareja adoptioita varten
• Lemmikkikaupoista: tarkista aina etta molemmat elaimen ovat samaa sukupuolta ja erillisista hakeista

Marsuforum.fi on erin-omainen lahde suomalaisten kasvattajien ja omistajien yhteystietojen loyytamiseen. Ota aina ainakin kaksi marsua -- laki ja elaimen hyvinvointi vaativat sita.