Tippler

Tippler on Englannissa kehitetty kyyhkyrotu, jonka ainoa tarkoitus on lentää yhtäjaksoisesti mahdollisimman pitkään. Linnut päästetään lentoon aamulla, ja niiden aikaa mitataan siihen asti, kunnes ne laskeutuvat; kilpailutulokset ilmoitetaan tunteina, ei kilometreinä. Hyväkuntoinen, harjoitettu Tippler pysyy ilmassa reilusti yli kaksitoista tuntia, ja parhaat yksilöt ovat lentäneet lähes kaksikymmentä tuntia yhden päivän aikana.

Toisin kuin kilpakyyhkyt, jotka on jalostettu nopeuteen tietyllä matkalla, Tippler on jalostettu kestävyyteen ja haluun kiertää kotilakan yllä. Rotu on pienikokoinen ja kevyt, ja sen tiivis runko sopii pitkäkestoiseen lentoon. Höyhenpeite voi olla monenvärinen, mutta ulkonäkö jää toissijaiseksi lentokyvylle, jota harrastajat arvostavat ennen kaikkea muuta.

Kasvattajat kuvaavat rotua ahkeraksi, keskittyneeksi ja urheilulliseksi. Tippler-kyyhkyjä pidetään omissa lakoissaan ja harjoitetaan huolella, sillä sekä lentokunnon rakentaminen että se rutiini, joka kutsuu linnut alas lennon päätteeksi, ovat lajin ytimessä.

Kenelle sopii

Tippler sopii kasvattajille, jotka haluavat aktiivisen lentoharrastuksen, ei koriste- tai lemmikkikyyhkyä. Rotu palkitsee säännöllisestä harjoittelusta, vakiintuneesta lakkarutiinista sekä kunnosta ja ruokinnasta huolehtimisesta. Ne, jotka nauttivat lentoaikojen mittaamisesta, pienen ryhmän kunnossa pitämisestä ja pitkäjänteisestä työstä lintujen luotettavaksi saamiseksi, saavat rodusta eniten irti. Se sopii huonommin niille, jotka haluavat linnun lähinnä näyttelyihin tai satunnaiseen pitoon ilman säännöllistä lentoa.

Tippler syntyi Englannissa 1800-luvulla, ja rotu yhdistetään vahvimmin Midlandsiin ja Pohjois-Englannin teollisuuskaupunkeihin, muun muassa Macclesfieldin seutuun. Se kehittyi työkäyttöön pidetystä kyyhkyskannasta, jonka omistajat arvostivat pitkää lentoa enemmän kuin nopeutta tai kotiinpaluumatkan pituutta.

Rotua muovasi kestolentolaji. Pieni ryhmä, usein kolme lintua, päästetään lentoon aikaisin aamulla, ja niiden aikaa mitataan yhtäjaksoisesti siihen asti, kunnes ne laskeutuvat. Koska tulos riippuu ilmassa vietetyistä kokonaistunneista, valinta suosi lintuja, jotka kiersivät tasaisesti lakan lähellä koko päivän sen sijaan, että olisivat lentäneet suoraan pois.

Sukupolvien mittaan kasvattajat risteyttivät ja jalostivat kantaansa kohti tätä yhtä päämäärää. Pisimpään lentäneistä linnuista jalostettiin seuraavaa polvea, mikä tuotti kevyen, tiiviin ja kestävyyteen keskittyneen kyyhkyn, joka tunnetaan nykyään. Harjoitusmenetelmät, ruokintakäytännöt sekä koulutetun houkutuslinnun tai merkin käyttö ryhmän alas kutsumiseen kehittyivät rodun rinnalla.

Tippler levisi Britannian ulkopuolelle muiden maiden kasvattajien pariin, joissa kestolentokerhot omaksuivat samankaltaiset ajastetun lennon säännöt. Rotu on edelleen suorituskykytyyppi, jota arvostetaan ja arvioidaan ennen kaikkea sen mukaan, kuinka pitkään sen linnut lentävät.

Tippler on pieni kyyhky, jolla on siisti ja tasapainoinen rakenne. Runko on tiivis ja siivet hyväsuhteiset pitkää lentoa varten, mikä antaa linnulle kevyen ja urheilullisen, ei raskaan tai koristeellisen olemuksen. Pää on siisti, silmät valppaat ja jalat puhtaat, ilman höyhenkoristelua. Koska rotua arvioidaan lentosuorituksen perusteella, ulkonäössä on enemmän vaihtelua kuin näyttelyroduissa, ja muoto seuraa toimintaa.

Höyhenpeite ja värit

Tippler-kyyhkyn höyhenpeite on lyhyt ja tiiviisti vartaloa vasten, mikä auttaa pitkässä lennossa. Rodussa esiintyy laaja kirjo värejä ja kuvioita, koska kasvattajat valikoivat lentokyvyn perusteella, ei kiinteän värimääritelmän mukaan. Yleisiä muotoja ovat sinijuovainen, musta, punainen, harmaa sekä kirjavat tai yksiväriset linnut. Höyhenten kunto merkitsee lentäjille enemmän kuin väri, sillä kuluneet tai sulkasadossa olevat höyhenet lyhentävät linnun ilmassaoloaikaa.

Tippler on energinen ja vahvasti lakkaansa suuntautunut. Rotua määrittävät piirteet, ahkeruus, keskittyneisyys, urheilullisuus ja vilkkaus, näkyvät sen halukkuudessa lentää tunteja ja palata luotettavasti kotiin. Linnut asettuvat vakituiseen kasvattajaan ja rutiiniin, ja hyvin hoidettu ryhmä muuttuu rauhalliseksi ja ennustettavaksi lakkansa ympärillä.

Ihmisten kanssa Tippler-kyyhkyt tottuvat käsittelyyn harjoittelua ja kunnon ylläpitoa varten, mutta ne eivät ole sylikoiran kaltaisia lemmikkejä. Ne toimivat parhaiten kasvattajan kanssa, joka pitää kiinni tasaisesta päivärytmistä. Muita kyyhkyjä kohtaan ne ovat seurallisia oman ryhmänsä ja lakkansa sisällä, sillä yhdessä lentäminen kuuluu lajiin. Vieraat ja rutiinin häiriöt voivat hermostuttaa lintuja, joten rauhallinen ja vakaa ympäristö tukee sekä luonnetta että suorituskykyä.

Höyhenten hoito

• Tarjoa säännöllisesti kylpyvettä, jotta linnut pystyvät pitämään höyhenpeitteensä puhtaana ja lentokunnossa
• Tarkista höyhenten kunto usein, sillä kuluneet tai vaurioituneet lentohöyhenet lyhentävät ilmassaoloaikaa
• Pidä kynnet ja nokka normaalikunnossa ja tarkasta ne säännöllisen käsittelyn yhteydessä
• Seuraa sulkasatoa ja sovita lento-odotukset sen mukaan, kun linnut vaihtavat höyheniään

Liikunta

• Lennätä ryhmää säännöllisesti kestävyyden rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi
• Harjoita johdonmukaisesti kotilakkaan ja luotettavaan laskeutumismerkkiin tai houkutuslintuun
• Pidennä lentoaikaa vähitellen sen sijaan, että ajaisit kouluttamattomia lintuja pitkiin lentoihin
• Vältä lentämistä äärimmäisessä helteessä, sumussa tai olosuhteissa, joissa lintuja ei voi seurata

Ympäristö

Tippler tarvitsee kuivan, vedottoman lakan, jossa on hyvä ilmanvaihto, turvalliset istuimet sekä suoja pedoilta ja jyrsijöiltä. Lakka on pidettävä puhtaana tautien ehkäisemiseksi, ja kuntoilua varten tarvitaan erillinen tila. Suomen pitkät ja pimeät talvet tekevät sisätiloihin siirtymisestä tai lämpöeristetystä lakasta usein tarpeellisen, jotta linnut säilyttävät kuntonsa kylmimpään vuodenaikaan. Vakaa sijainti ja vähäinen häiriö auttavat lintuja pitämään kiinni rutiinista, josta kestolento on riippuvainen.

Tippler-kyyhkyn ruokinta liittyy tiiviisti suorituskykyyn. Lentäjät käyttävät tasapainoista kyyhkysviljaseosta ja säätävät sen tyyppiä ja määrää harjoittelun ja kilpailun mukaan. Kevyempi, vähärasvaisempi ruokinta on tavallista ennen pitkää lentoa, jotta linnut pysyvät lentopainossa, kun taas runsaampi annos tukee palautumista ja sulkasatoa. Liukenematonta hiekkaa ja mineraaleja on oltava aina saatavilla ruoansulatuksen tueksi, ja puhdas, tuore vesi on välttämätöntä varsinkin pitkän lennon jälkeen.

Herkut ja lisäravinteet

Pieniä määriä pieniä siemeniä voi käyttää harjoituspalkkiona; niitä annetaan säästeliäästi, jotta ruokavalio ei pääse epätasapainoon. Kyyhkysten mineraalihiekka, kalsiumlähde kuten murskattu osterinkuori sekä vitamiini- tai elektrolyyttilisä pitkien lentojen jälkeen auttavat ylläpitämään kuntoa. Ota mahdolliset ruokinnan muutokset käyttöön vähitellen.

Tippler on kestävä työkäyttöön jalostettu rotu ja yleensä terve, kun sitä pidetään puhtaissa olosuhteissa. Tyypillinen elinikä on 10-15 vuotta. Koska linnut lentävät pitkiä aikoja, kunnolla, nesteytyksellä ja tautivapaudella on suora vaikutus sekä terveyteen että suorituskykyyn. Lakan hygienia ja loisten torjunta ovat tärkeimmät päivittäiset suojakeinot.

Ennaltaehkäisevä hoito

• Pidä lakka puhtaana, kuivana ja hyvin tuuletettuna
• Noudata säännöllistä madotus- ja loistentorjuntaohjelmaa
• Eristä uudet tai palaavat linnut karanteeniin ennen ryhmään yhdistämistä
• Tarjoa tuoretta vettä, hiekkaa ja mineraaleja jatkuvasti
• Seuraa painoa ja ulosteita sairauden varhaisina merkkeinä

Tippler on jalostettu koulutettavaksi, ja rotu reagoi hyvin johdonmukaiseen rutiiniin. Koulutuksessa on kaksi osaa: kestävyyden rakentaminen pitkiin lentoihin ja ryhmän opettaminen laskeutumaan luotettavasti merkistä. Molemmat kehittyvät vähitellen, alkaen nuorista linnuista, jotka opettelevat lakan ja lyhyet lennot, minkä jälkeen lentoaikaa pidennetään viikkojen kuluessa. Kärsivällisyys ja johdonmukaisuus merkitsevät enemmän kuin painostus, eikä lintuja saa koskaan ajaa yli niiden kunnon.

Perusteet

1. Totuta nuoret linnut lakkaan, jotta ne tuntevat kotinsa ennen vapaata lentoa
2. Aloita lyhyillä, valvotuilla lennoilla lähellä lakkaa
3. Pidennä lentoaikaa vähitellen kunnon karttuessa
4. Harjoita selkeä laskeutumisrutiini houkutuslinnun, ruoan tai merkin avulla
5. Palkitse lakkaan palaamisesta, jotta kutsu pysyy luotettavana
6. Pidä kiinni tasaisesta päivittäisestä ruokinta- ja lentoaikataulusta

Tippler asuu kyyhkyslakassa, ei vapaana kulkevana tai häkkilemmikkinä. Hyvä lakka on kuiva, vedoton ja hyvin tuuletettu, ja siinä on tarpeeksi tilaa ryhmälle, yksilölliset istuimet tai pesälaatikot sekä helppo pääsy päivittäistä siivousta varten. Lakan tulee olla turvattu pedoilta ja jyrsijöiltä ja sijaita rauhallisessa paikassa, jossa linnut voivat asettua ja oppia tuntemaan kotinsa, mikä on välttämätöntä ennen vapaata lentoa.

Perustamislista

• Kuiva, tuuletettu lakka rauhallisessa, vakaassa paikassa
• Yksilölliset istuimet tai pesälaatikot jokaiselle linnulle
• Petoturvallinen rakenne ja turvallinen laskeutumislauta
• Tuoretta vettä, hiekkaa ja ruokintapisteitä
• Kylpymahdollisuus höyhenten kunnon ylläpitoon
• Helppo pääsy päivittäiseen siivoukseen ja tarkastukseen

Tippler-kyyhkyt saavuttavat sukukypsyyden ensimmäisen ikävuotensa aikana. Linnut muodostavat pareja lakassa, ja naaras munii tyypillisesti kaksi munaa per pesue pesälaatikkoon. Molemmat vanhemmat jakavat hautomisen ja ruokkivat myöhemmin poikasia kuplamaidolla, ennen kuin siirtyvät pehmennettyyn viljaan. Lentäjät jalostavat yleensä linnuista, joiden kestävyys on todistettu, sillä lentokyky on ominaisuus, johon rotua valikoidaan. Nuoret linnut totutetaan lakkaan ja koulutetaan vähitellen, kunnes ne lentävät.

Kuoriutumisen vaiheet

1. Yhdistä valitut siitoslinnut ja tarjoa puhdas pesälaatikko
2. Anna naaraan munia, yleensä kaksi munaa per pesue
3. Anna molempien vanhempien hautoa luonnollisesti noin 17-19 päivää
4. Pidä lakka rauhallisena ja vakaana hautomisen ja poikasten hoidon aikana
5. Anna vanhempien ruokkia poikasia kuplamaidolla ja viljalla
6. Totuta ja kouluta nuoret linnut lakkaan, kunnes ne lentävät