Runt

Runt on jättikokoinen hyötykyyhky ja yksi nykyisin kasvatettavien kesykyyhkyrotujen painavimmista. Nimi juontuu vanhoista eurooppalaisista kyyhkystermeistä, ei linnun koosta, sillä Runt on kaikkea muuta kuin pieni: täysikasvuinen lintu painaa tyypillisesti 1000-1400 grammaa, moninkertaisesti tavallisen kaupunkikyyhkyn verran. Rotu juontaa juurensa Välimeren alueelle, ja se yhdistetään erityisesti Espanjaan, jossa suuria pöytäkyyhkyjä on kasvatettu vuosisatojen ajan.

Runt kehitettiin alun perin liharoduksi. Leveä rintakehä ja pitkä runko tuottavat kookkaan poikasen, joka on perinteisesti teurastettu ruoaksi noin neljän viikon iässä. Ajan myötä rotua alettiin kasvattaa myös näyttelyihin, ja nykyiset näyttelylinjat korostavat kokoa, runkoa ja ryhtiä. Runt ei ole lento- eikä kilpakyyhky: sen massiivinen runko tekee pitkäkestoisesta lentämisestä hankalaa, joten valtaosa linnuista elää kyyhkyslakoissa ja volieereissa vapaana lentelyn sijaan.

Luonteeltaan Runt on lempeä, rauhallinen ja itsevarma. Se sietää käsittelyä hyvin ja pysyy tyynenä sekä ihmisten että muiden kyyhkyjen seurassa. Tämä tasapainoinen luonne yhdistettynä kokoon tekee siitä tutun näyn siipikarja- ja kyyhkynäyttelyissä.

Kenelle Runt-kyyhky sopii

Runt sopii kasvattajalle, joka haluaa suurikokoisen ja rauhallisen kyyhkyn pöytään tai näyttelyyn, ei lentoon tai kilpailuun. Koon vuoksi se tarvitsee enemmän tilaa lakassa, tukevampia pesäkoppeja ja vahvempia orsia kuin pienemmät rodut. Koska linnut ovat painavia eivätkä vahvoja lentäjiä, ne kannattaa pitää tiiviisti suojatussa lakassa pedoilta turvassa. Kasvattaja, joka pystyy tarjoamaan lattiatilaa, tukevan suojan ja säännöllistä käsittelyä, huomaa Runtin olevan helppohoitoinen ja tasaluonteinen lintu.

Runt kuuluu vanhimpiin dokumentoituihin kyyhkyrotuihin, ja se on yksi ensimmäisistä roduista, jotka mainitaan eurooppalaisessa kesykyyhkyjä käsittelevässä kirjallisuudessa. Tämän tyyppisiä suuria pöytäkyyhkyjä kasvatettiin Välimeren alueella jo antiikin aikana, ja rotu yhdistetään vahvasti Espanjaan ja sen rannikkoalueisiin, joissa kyyhkysten kasvattamisella ruoaksi on pitkät perinteet.

Varhaiset eurooppalaiset siipikarja- ja kyyhkykirjoittajat mainitsivat hyvin suurikokoisia kyyhkyjä nimillä, jotka yhdistetään nykyään Runtiin. Rotu esiintyy kyyhkykirjallisuudessa kauan ennen nykyaikaisen näyttelyharrastuksen syntyä, mikä erottaa sen monista 1700- ja 1800-luvuilla kehitetyistä näyttelyroduista. Sen tehtävä oli pitkään käytännöllinen: tuottaa suurikokoinen, lihava poikanen suuren rungon avulla.

Kun järjestäytynyt kyyhkynäyttelytoiminta yleistyi ensin Euroopassa ja myöhemmin Pohjois-Amerikassa, Runt muuttui puhtaasta hyötylinnusta tunnustetuksi näyttelyroduksi. Kasvattajat valikoivat lintuja suuremman koon, pidemmän rungon ja leveän, syvän rakenteen perusteella. Tänä aikana rotuun kehittyi myös alueellisia ja värillisiä muunnoksia.

Nykyään Runtia kasvattavat lähinnä harrastajat, jotka arvostavat sen historiaa ja kokoa. Se ei ole enää yleinen kaupallinen poikastuottaja, sillä nopeammin kasvavat hyötyrodut ovat syrjäyttäneet sen tässä tehtävässä, mutta se on yhä eräänlainen mittapuu sille, millainen jättikyyhky voi olla, ja sitä nähdään edelleen suurissa kyyhkynäyttelyissä.

Runtilla on painava ja voimakas rakenne, joka tekee vaikutuksen koollaan heti ensi silmäyksellä. Runko on pitkä ja syvä, rintakehä leveä ja täyteläinen, selkä leveä. Pää on suuri ja pyöreähkö suhteessa runkoon ja istuu paksulla, melko lyhyellä kaulalla. Jalat ovat lyhyet ja tukevat kantamaan linnun painon, ja seisoma-asento on vaakasuora ja vakaa pystyn sijaan. Siivet ovat pitkät mutta lepäävät tiiviisti vartaloa vasten, ja pyrstö on leveä.

Höyhenpeite ja värit

Runtin höyhenpuku on tavallinen ja tiiviisti vartaloa vasten, ilman töyhtöjä, röyhelöitä tai höyhenpeitteisiä jalkoja. Sileä höyhenpeite pitää huomion linnun koossa ja ääriviivoissa. Rotua tavataan monissa väreissä, muun muassa yksivärisen sinisenä, mustana, punaisena, keltaisena ja dun-värisenä sekä valkoisena, kirjava- ja raitakuvioisten muunnosten lisäksi. Väriä pidetään näyttelyarvostelussa toissijaisena kokoon ja rungon muotoon nähden, joten tuomarit painottavat runkoa, pituutta ja leveyttä enemmän kuin kuvioita. Höyhenpeitteen tulee olla puhdas ja hyväkuntoinen ja levätä tiiviisti vartaloa vasten, jotta linnun rungon koko ja mittasuhteet erottuvat selvästi.

Runtin luonne on rauhallinen ja vakaa, aivan kuten sen painava runko antaa olettaa. Linnut ovat tyyniä ja itsevarmoja, ne asettuvat nopeasti kyyhkyslakkaan eivätkä hermoile juuri lainkaan, toisin kuin monet kevyemmät rodut. Ne sietävät kiinniottamista ja tarkastamista rauhallisesti, minkä ansiosta niitä on helppo käsitellä terveystarkastuksissa, rengastuksessa ja näyttelyissä.

Ihmisten seurassa Runt on lauhkea ja suvaitsevainen, ja säännöllisesti käsitellyistä linnuista tulee kesyjä ja helposti lähestyttäviä. Vieraiden lähellä ne pysyvät tyyninä sen sijaan, että säikkyisivät. Muiden kyyhkyjen kanssa rotu on yleensä sopuisa ja sopeutuu hyvin sekalakkaan, vaikka isot koiraat puolustavatkin pesäkoppia pesimäaikana, kuten kyyhkyt yleensä tekevät. Muulloin Runt ei ole erityisen reviiritietoinen.

Rotu ei ole aktiivinen ilmassa. Paino rajoittaa lentämisen lyhyisiin ja mataliin siirtymiin, joten suurin osa käyttäytymisestä tapahtuu maassa ja orsilla. Runt on myös suhteellisen hiljainen, ja kuherrus on pehmeää eikä jatkuvaa. Kasvattajat, jotka arvostavat tyyntä ja helppokäsitteistä lintua, pitävät näitä piirteitä usein etuna.

Runtin hoidossa tärkeintä on antaa suurelle ja painavalle linnulle riittävästi tilaa ja oikeanlaiset kyyhkyslakan kalusteet. Koska rotu ei lennä hyvin, sen tarpeet poikkeavat kilpa- tai kuperkeikkakyyhkyjen tarpeista. Päivittäiseen hoitoon kuuluu höyhenten ja jalkojen kunnon seuranta, turvalliset matalat orret sekä puhdas, kuiva lakka.

Hoito ja puhtaus

• Tarjoa matala kylpyallas kaksi tai kolme kertaa viikossa, jotta linnut pysyvät puhtaina.
• Tarkasta jalat ja varpaat säännöllisesti lian, hilseilyn tai levinneiden varpaiden varalta, joita painavilla linnuilla esiintyy herkemmin.
• Tarkkaile ulkoloisia, kuten täitä ja höyhenpunkkeja, ja käsittele lakka tarvittaessa.
• Lyhennä kynsiä, jos orret ja lattia eivät kulu niitä luonnostaan.
• Tue rotua vuotuisen sulkasadon aikana tasaisella ruokinnalla ja rauhallisella ympäristöllä.

Liikunta

• Anna tilaa kävelyyn ja lyhyisiin lentoihin tilavassa lakassa tai katetussa volieerissa.
• Käytä matalia ja leveitä orsia sekä tasoja, sillä painavilla linnuilla on vaikeuksia korkeiden tai kapeiden kanssa.
• Älä pakota lintua vapaalle lennolle: rotu on liian painava pitkäkestoiseen lentoon ja altis pedoille.
• Tarjoa lattiatilaa luontaista kävelyä ja ruoan etsimistä varten.

Ympäristö

Lakan tulee olla kuiva, hyvin ilmastoitu ja vedoton, ja lattiatilaa tarvitaan enemmän lintua kohti kuin pienemmillä roduilla. Suuret pesäkopit ja leveät sisäänkäynnit sopivat linnun kookkaalle rungolle. Suomen pitkinä ja pimeinä talvina lakan kannattaa olla myös hyvin eristetty, sillä painava lintu ei kestä kosteaa kylmyyttä yhtä hyvin kuin kevyemmät rodut. Kuivikkeen tulee pysyä puhtaana ja kuivana jalkojen suojaamiseksi ja tautien ehkäisemiseksi. Tukeva verkotus ja kestävä rakenne ovat tärkeitä, sillä maahan sidotut linnut eivät pääse pakoon petoja lentämällä.

Runtin ruokinta perustuu tavalliseen kyyhkysten viljaseokseen, jossa on viljoja ja palkokasveja, kuten maissia, vehnää, durraa, herneitä ja virnaa. Koska rotu on suurikokoinen eikä kovin vilkas, annoksia pitää säädellä, jotta lintu pysyy hyväkuntoisena eikä liho liikaa. Jatkuva pääsy puhtaaseen veteen ja kivennäissoraan on tärkeää, sillä kyyhkyt tarvitsevat soraa jauhaakseen ruokaa lihasmahassa ja hyötyvät lisäkivennäisistä kuoren laadun ja luuston vahvuuden kannalta. Pesivät parit ja kasvavat poikaset tarvitsevat enemmän proteiinia kuin lepäävät linnut.

Herkut ja lisäravinteet

Pieniä määriä turvallisia vihreitä kasveja, pieniä siemeniä ja palkokasveja voi tarjota herkkuina, mutta ne eivät saa korvata tasapainoista viljaruokintaa. Tarjoa erillinen kivennäissora-astia, jossa on osterinkuorta tai kalkkikiveä kalsiumin lähteeksi, sekä nokkimakivi. Vitamiini- ja elektrolyyttilisä juomavedessä voi auttaa sulkasadon, pesinnän tai helteen aikana; käytä sitä tuotteen ohjeiden mukaan, ei jatkuvasti.

Runt on kestävä kyyhky, ja hyvällä hoidolla se elää tyypillisesti 8-12 vuotta. Rodun suurimmat riskit liittyvät kokoon ja painoon: painavat linnut ovat alttiimpia jalka-, raaja- ja rintalastavammoille sekä ylipainolle, jos liikuntaa on vähän eikä ruokintaa säädellä. Näiden lisäksi Runt voi sairastua samoihin tartunta- ja loistauteihin kuin muutkin kyyhkyt, joten kyyhkyslakan hygienia ja säännöllinen tarkkailu ovat tärkeitä.

Ennaltaehkäisevä hoito

• Pidä lakka puhtaana, kuivana ja hyvin ilmastoituna hengitystie- ja loistautien vähentämiseksi.
• Karanteenoi uudet tai palaavat linnut ennen kuin päästät ne pääparveen.
• Tarjoa soraa, kalsiumia ja tasapainoista ravintoa luuston ja höyhenpeitteen tueksi.
• Madota ja hoida trikomoniaasia säännöllisin väliajoin paikallisten suositusten mukaan.
• Käytä kyyhkyille tarkoitettuja rokotusohjelmia, kuten paramyksovirusrokotusta, jos se on suositeltavaa.
• Punnitse ja käsittele lintuja säännöllisesti, jotta paino- ja jalkaongelmat huomataan ajoissa.

Runtia ei ole jalostettu lentosuoritukseen tai kotiin palaamiseen, joten sen koulutus on suppeampaa kuin kilpa- tai korkealentokyyhkyillä. Rauhallinen luonne tekee siitä helpon kesyttää ja käsitellä, ja suurin osa koulutuksesta menee siihen, että linnut tottuvat ihmisiin, kyyhkyslakan rutiineihin ja näyttelyissä tarvittavaan käsittelyyn. Kärsivällinen ja toistuva kontakti tuottaa vakaan, itsevarman linnun, joka hyväksyy nostamisen ja tarkastamisen.

Perusteet

1. Vietä lyhyitä, rauhallisia hetkiä lakan lähellä, jotta linnut tottuvat läsnäoloosi.
2. Tarjoa mieliviljaa kädestä luottamuksen ja myönteisten mielleyhtymien rakentamiseksi.
3. Harjoittele varovaista, tukevaa nostamista, jotta lintu kokee kiinni pitämisen mukavaksi.
4. Vakiinnuta säännöllinen ruokinta-aika ja rutiini, jotta parvi rauhoittuu.
5. Totuta näyttelylinnut näyttelyhäkkiin, valoihin ja lyhyeen tarkastukseen ennen näyttelyä.

Runtin asumisjärjestelyissä pitää huomioida koko, paino ja rajoittunut lentokyky. Rotua pidetään kyyhkyslakoissa tai katetuissa volieereissa, joissa se voi kävellä, tehdä lyhyitä lentoja ja levätä turvallisesti matalilla orsilla. Lattiatilaa tarvitaan lintua kohti enemmän kuin pienemmillä kyyhkyroduilla, ja kalusteiden on oltava riittävän tukevia kestämään paino. Koska maahan sidotut linnut eivät pääse pakoon petoja, tukeva rakenne on välttämätön.

Muistilista lakan rakentamiseen

• Rakenna tai muunna lakka, jossa on ylimääräistä lattiatilaa suurille, maassa viihtyville linnuille.
• Asenna matalia ja leveitä orsia sekä tasoja korkeiden tai kapeiden sijaan.
• Tarjoa ylisuuret pesäkopit, joihin on helppo ja matala sisäänkäynti.
• Lisää ruokintapiste, erillinen sora- ja kivennäisastia sekä puhdas vedensaanti.
• Sisällytä matala kylpypaikka, joka on helppo täyttää ja tyhjentää.
• Suojaa kaikki aukot pedoilta vahvalla verkolla ja tukevilla salvoilla.

Kuten muutkin kyyhkyt, Runt munii yleensä kaksi munaa per pesue, ja molemmat vanhemmat osallistuvat hautomiseen. Munat kuoriutuvat noin 17-19 päivässä. Koska Runtit ovat suuria ja painavia, jotkut kasvattajat käyttävät pienempiä kasvattikyyhkyjä hautomaan munat ja ruokkimaan poikaset, tai vaihtoehtoisesti hautomakonetta ja sen jälkeen käsinkasvatusta, jos pari on epäluotettava tai kömpelö pesällä. Kun vanhemmat kasvattavat poikasensa itse, niitä ruokitaan ensimmäisinä päivinä kupumaidolla, minkä jälkeen ne kasvavat nopeasti emojen tarjoamalla viljalla.

Kuoriutumisen vaiheet

1. Kerää ja merkitse munat kevyesti, jos hallinnoit useita pesueita, ja aseta hedelmöittyneet munat omien vanhempien, kasvattiemojen tai hautomakoneen alle.
2. Pidä lämpötila ja kosteus tasaisena ja käännä munia säännöllisesti, jos käytät hautomakonetta.
3. Läpivalaise munat noin 5.-7. päivänä kehityksen tarkistamiseksi ja poista kirkkaat tai kuolleet munat.
4. Lopeta munien kääntäminen 2-3 päivää ennen odotettua kuoriutumista ja nosta kosteutta hieman.
5. Anna poikasten kuoriutua ilman apua ja varmista sen jälkeen, että ne pysyvät lämpiminä ja saavat kupumaitoa.