
Newfoundlandinkoira
Newfoundlandinkoira on suloisluontoinen lempeä jättiläinen, joka tunnetaan omistautuneisuudestaan, kärsivällisyydestään lapsia kohtaan sekä huomattavista vedestäpelastusvaistoistaan.
- Size
- Jättiläiskokoinen
- Lifespan
- 9–10 years
- Origin
- Kanada
- Temperament
- Lempeä
- Standard colors
- Musta, Valkoinen, Harmaa ja Ruskea
Characteristics
Coat and grooming
How the Newfoundlandinkoira coat is built, and what that means when you groom it.
- Turkin kerrokset
- Kaksinkertainen turkki
- Karvan rakenne
- Aaltoileva
- Karvan pituus
- Pitkä
- Karvanlähtö
- Kausiluonteinen karvanlähtö
Grooming guidance
Kriittinen: A Newfoundlandinkoira should not be shaved.
Pohjavilla pitää kuumuuden ulkona yhtä hyvin kuin kylmyyden, ja peitinkarva suojaa ihoa auringolta ja hyönteisten puremilta. Koko turkin ajaminen vie molemmat. Se kasvaa usein takaisin laikukkaana, pehmeänä tai eri värisenä, ja joillakin eläimillä peitinkarva ei palaa koskaan kunnolla. Harjaa pohjavilla pois sen sijaan että leikkaisit sen.
Varoitus: A Newfoundlandinkoira coat mats easily.
Hieno tai pitkä karva sotkeutuu turkin pohjalla näkymättömissä, missä takut kiristyvät ja vetävät ihoa. Harjauksen on ulotuttava juuriin asti osissa, ei vain pintaa pitkin.
Tiedoksi: A Newfoundlandinkoira drops its undercoat in heavy bursts.
Pohjavilla irtoaa voimakkaina jaksoina muutaman viikon aikana. Pohjavillakampa tai kylvetys ja kunnollinen puhalluskuivaus poistaa sen paljon nopeammin kuin päivittäinen harjaus. Turkin lyhyeksi ajaminen ei ole tähän oikotie.
Newfoundlandinkoira colors and patterns
What each club's breed standard says about every Newfoundlandinkoira color and pattern. Point at a ruling to see the club's own wording.
Breed standards describe the Newfoundlandinkoira in Musta, Valkoinen, Harmaa ja Ruskea. Standard patterns: Yksivärinen, Läikikäs ja Päistärikkö.
| Color or pattern | FCI | AKC | UKC | KC | KUSA |
|---|---|---|---|---|---|
| Musta | Rotumääritelmän mukainen (“Black”) | Rotumääritelmän mukainen (“Black”) | Rotumääritelmän mukainen (“Black”) | Rotumääritelmän mukainen (“Black: dull jet black may be tinged with bronze”) | Rotumääritelmän mukainen (“Black”) |
| Valkoinen | Rotumääritelmän mukainen (“White and black”) | Rotumääritelmän mukainen (“White & Black”) | Rotumääritelmän mukainen (“White and black (Landseer)”) | Rotumääritelmän mukainen (“Landseer (white and black)”) | Rotumääritelmän mukainen (“White and Black”) |
| Harmaa | Hylkäävä | Rotumääritelmän mukainen (“Gray”) | Rotumääritelmän mukainen (“gray”) | Ei hyväksytty | Hylkäävä |
| Ruskea | Rotumääritelmän mukainen (“Brown: The brown colour goes from chocolate to bronze”) | Rotumääritelmän mukainen (“Brown”) | Rotumääritelmän mukainen (“brown”) | Rotumääritelmän mukainen (“Brown: Chocolate or bronze”) | Rotumääritelmän mukainen (“Brown: The brown colour goes from chocolate to bronze”) |
| Tan | Hylkäävä (“Markings of any other colour than white on a black or brown dog”) | Hylkäävä (“Black & Tan”) | Hylkäävä | Ei hyväksytty | Hylkäävä (“Markings of any other colour than white on a black or brown dog”) |
| Beige | Hylkäävä | Hylkäävä (“Beige”) | Hylkäävä | Ei hyväksytty | Hylkäävä |
| Patterns | |||||
| Yksivärinen | Rotumääritelmän mukainen (“Black: The traditional colour is black”) | Rotumääritelmän mukainen (“Solid Colors”) | Rotumääritelmän mukainen (“may be solid colors”) | Rotumääritelmän mukainen (“Black”) | Rotumääritelmän mukainen (“Black: The traditional colour is black”) |
| Läikikäs | Rotumääritelmän mukainen (“White and black”) | Rotumääritelmän mukainen (“Landseer-White base coat with black markings”) | Rotumääritelmän mukainen (“White and black (Landseer)”) | Rotumääritelmän mukainen (“Landseer”) | Rotumääritelmän mukainen (“White and Black”) |
| Päistärikkö | Rotumääritelmän mukainen (“can show a minimum of ticking”) | Rotumääritelmän mukainen (“Clear white or white with minimal ticking is preferred”) | Rotumääritelmän mukainen (“may have minimal ticking”) | Rotumääritelmän mukainen (“Coat white with minimal ticking”) | Rotumääritelmän mukainen (“can show a minimum of ticking”) |
| Tan-merkkinen | Hylkäävä (“Markings of any other colour than white on a black or brown dog”) | Hylkäävä (“Black & Tan”) | Hylkäävä | Ei hyväksytty | Hylkäävä (“Markings of any other colour than white on a black or brown dog”) |
| Color or pattern | FCI | AKC | UKC | KC | KUSA |
|---|---|---|---|---|---|
| Tummanruskea | Rotumääritelmän mukainen (“Dark brown in black and white and black dogs”) | Rotumääritelmän mukainen (“Eyes are dark brown”) | Rotumääritelmän mukainen (“dark brown in color in the black and black and white dogs”) | Rotumääritelmän mukainen (“dark brown in black, or in white and black dogs”) | Rotumääritelmän mukainen (“Dark brown in black and white and black dogs”) |
| Vaaleanruskea | Rotumääritelmän mukainen (“lighter shades permitted in brown dogs”) | Rotumääritelmän mukainen (“Browns and Grays may have lighter eyes”) | Rotumääritelmän mukainen (“lighter shades are permitted in the brown and gray dogs”) | Rotumääritelmän mukainen (“lighter shades of brown ... permitted in brown dogs”) | Rotumääritelmän mukainen (“lighter shades permitted in brown dogs”) |
| Keltainen | Virhe (“yellow eyes”) | No ruling | Virhe (“Yellow eyes”) | Virhe | Virhe (“yellow eyes”) |
| Color or pattern | FCI | KC | KUSA |
|---|---|---|---|
| Musta | Rotumääritelmän mukainen (“Black on black and white and black dogs”) | Rotumääritelmän mukainen (“Black in black, and in white and black dogs”) | Rotumääritelmän mukainen (“Black on black and white and black dogs”) |
| Maksanruskea | Rotumääritelmän mukainen (“brown on brown dogs”) | Rotumääritelmän mukainen (“brown in brown dogs”) | Rotumääritelmän mukainen (“brown on brown dogs”) |
What the rulings mean
- Rotumääritelmän mukainen
- Described by the club's breed standard.
- Virhe
- Named by the club's breed standard as a fault: the animal can be shown but is penalized.
- Hylkäävä
- The club's breed standard disqualifies an animal of this color or pattern.
- Ei hyväksytty
- The club does not accept this color or pattern for the breed.
Color changes
How a Newfoundlandinkoira's colors can change over its life.
Mustachanges toRuosteenpunainen
Turkki · Kunnon mukaan · can change back
Mustachanges toHarmaa
Turkki · Etenevä
Mustachanges toRuskea
Turkki · Auringossa · can change back
Valkoinenchanges toPäistärikkö
Turkki · Iän myötä · from 2 weeks
Mustachanges toTalvikirsu
Nenä · Vuodenajan mukaan · can change back
Mustachanges toVaaleanpunainen
Nenä · Vuodenajan mukaan · can change back
Sources
Each ruling comes from the club's published breed standard or color list.
Health
Conditions recorded as more common in the Newfoundlandinkoira than in its species as a whole. A higher risk is not a diagnosis: many never develop any of them, and your vet can say which screening tests are worth doing.
Korkea riski
- Tuki- ja liikuntaelimistö
Polven eturistisiteen sairaus
Also called Polven ristisiderepeämä
Kohtalainen näyttö
This content is for educational purposes and is not a substitute for professional veterinary advice. If you are worried about your pet, contact your veterinarian.
All health conditionsNewfoundlandinkoira: rodun esittely
Newfoundlandinkoira on Kanadasta kotoisin oleva jattikokoinen tyokoira: rauhallinen, omistautunut ja karsivallinen lasten kanssa, vahvalla vesipelastusvaistolla.
Newfoundlandinkoira on valtavan kokoinen tyokoira, joka on saanut nimensa kanadalaiselta Newfoundlandin saarelta. Urokset painavat tyypillisesti 130-150 naulaa ja nartut 100-120 naulaa, mika tekee rodusta yhden maailman painavimmista koirista. Koosta huolimatta luonne on rauhallinen ja tasapainoinen: monet kuvailevat newfoundlandinkoiraa tyokoiraksi, joka on kotioloissa yllattavan maltillinen.
Rotu kehittyi kalastajien apulaiseksi kylmilla vesilla. Paksu kaksoisturkki, rapylaiset tassut ja voimakkaat lavat sopivat kylmaan veteen erinomaisesti. Koira ui pitkia matkoja, ja silla on dokumentoitu historia ihmisten ja varusteiden pelastamisessa vedesta. Samaa voimaa hyodynnettiin myos maalla karryjen ja verkkojen vetamisessa.
Kotona newfoundlandinkoira on karsivallinen ja hella. Se kiintyy voimakkaasti perheeseensa ja sietaa lapsia poikkeuksellisen hyvin, minka ansiosta rotua pidetaan turvallisena kumppanina lapsiperheissa. Vastapainona on yllapito, jota 100-150 naulaa painava koira vaatii: tilaa, ruokaa, turkinhoitoa ja sietokykya kuolaamiselle.
| Ominaisuus | Tiedot |
|---|---|
| Alkupera | Kanada |
| Koko | Jattikokoinen (100-150 naulaa) |
| Elinika | 9-10 vuotta |
| Ryhma/tehtava | Tyokoira (vesipelastus, vetotyo) |
| Sopii yhteen | Lasten, perheiden ja sosiaalistettuna myos muiden lemmikkien kanssa |
Kenelle rotu sopii
Newfoundlandinkoira sopii kotiin, jossa on tilaa suurelle koiralle ja aikaa raskaan turkin hoitoon seka varaa ruokalaskuun. Rotu sopii ihmisille, jotka toivovat rauhallista ja omistautunutta kumppania, ei vauhdikasta urheilukoiraa. Lapsiperheet parjaavat usein hyvin newfoundlandinkoiran kanssa juuri sen karsivallisen luonteen ansiosta. Rotu sopii huonommin pieneen kerrostaloasuntoon, hyvin kuumaan ilmastoon tai omistajalle, joka ei siedaa kuolaamista ja karvanlahtoa.
Newfoundlandinkoiran historia
Newfoundlandinkoira kehittyi Kanadan Atlantin rannikolla kalastajien tyokoiraksi ja tuli myohemmin tunnetuksi arvostettuna seurakoirarotuna.
Rodun nimi juontuu Newfoundlandin saarelta Kanadan itarannikolla. Se kehittyi siella 1700-luvulla kalastajayhteisoissa, jotka toimivat kylmilla Pohjois-Atlantin vesilla. Tarkkaa polveutumista ei tunneta taysin, mutta saaren tyokoiria pidetaan yleisesti nykyisen rodun perustana.
Kalastajat arvostivat koiria niiden vesityosta. Newfoundlandinkoira veti verkkoja ja siimoja, nouti laidan yli pudonneita esineita ja varusteita seka auttoi veteen joutuneita ihmisia. Rapylaiset tassut, vetta hylkiva turkki ja uintivoima tekivat siita hyvin sopivan tahan tehtavaan kylmissa olosuhteissa.
1800-luvulla rotu sai huomiota Britanniassa, jossa sita piti joukko tunnettuja omistajia ja jossa se esiintyi ajan maalauksissa ja kirjallisuudessa. Tama nakyvyys auttoi vakiinnuttamaan newfoundlandinkoiran aseman tyokoiran roolin ulkopuolella ja edisti sen kehitysta seura- ja nayttelykoirana.
Newfoundlandinkoira kuului ensimmaisten jarjestaytyneiden koiraliittojen 1800-luvun lopulla tunnustamiin rotuihin. Suomessa rotua rekisteroi nykyisin Suomen Kennelliitto, joka vastaa myos newfoundlandinkoirien jalostustietojen yllapidosta. Nykyaan rotua pidetaan ensisijaisesti perheen seurakoirana, vaikka vesipelastustyo ja vetotyo kuuluvat yha sen tunnustettuun luonteeseen ja ovat edelleen kaytossa joissakin rotujarjestoissa.
Newfoundlandinkoiran ulkonako
Newfoundlandinkoira on massiivinen, raskasluinen koira, jolla on levea pea, paksu vetta hylkiva kaksoisturkki ja rapylaiset tassut uintia varten.
Newfoundlandinkoira on suurikokoinen ja voimakasrakenteinen koira, jolla on raskas luusto ja levea, syva runko. Pea on suuri ja kallo levea, ja ilme on pehmea. Rakenne on tasapainotettu voimaa ja kestavyytta varten, ei nopeutta. Rapylaiset tassut ja vahva hanta avustavat uintia, ja hanta toimii vedessa peraisimena.
| Ominaisuus | Kuvaus |
|---|---|
| Sakakorkeus | Urokset noin 28 tuumaa, nartut noin 26 tuumaa |
| Paino | Urokset 130-150 naulaa, nartut 100-120 naulaa |
| Turkki | Paksu, vetta hylkiva kaksoisturkki, suora ja kohtalaisen pitka |
| Varit | Musta, ruskea, harmaa seka musta-valkoinen (Landseer) |
| Silmat | Tummanruskeat, suhteellisen pienet, syvalla sijaitsevat |
Turkki ja varit
Peiteturkki on karkea ja vetta hylkiva, ja sen alla on pehmea, tihea aluskarva. Yleisin vari on yksivarinen musta. Myos yksivarinen ruskea ja harmaa hyvaksytaan. Musta-valkoinen kuvio, Landseer, on valkoinen pohjaltaan ja mustin merkein, ja se on nimetty koiraa kuvanneen taidemaalarin mukaan. Kaksoisturkki karvaa tasaisesti lapi vuoden ja runsaammin vuodenaikojen vaihtuessa.
Newfoundlandinkoiran luonne
Newfoundlandinkoira on rauhallinen, ystavallinen ja omistautunut, karsivallinen lasten kanssa ja tasainen suhtautumisessaan vieraisiin ja muihin lemmikkeihin.
Newfoundlandinkoira tunnetaan leppoisasta ja tasapainoisesta luonteestaan. Se on tyypillisesti rauhallinen sisatiloissa ja muodostaa laheisen suhteen perheeseensa. Rotu on hella ja kaipaa ihmisten seuraa. Pitkat yksinolojaksot voivat olla sille raskaita.
Lasten kanssa newfoundlandinkoira on yleensa karsivallinen ja suvaitsevainen, mika on suuri osa sen mainetta. Koon vuoksi valvonta hyvin pienten lasten seurassa on silti jarkevaa, yksinkertaisesti siksi etta koira on painava. Vieraiden kanssa rotu on tavallisesti ystavallinen tai kohteliaan pidattyvainen sen sijaan etta olisi aggressiivinen, joten se ei ole vahva vahtikoira, vaikka jo pelkka koko toimii pelotteena.
Muiden lemmikkien kanssa newfoundlandinkoira tulee yleensa hyvin toimeen, kun ne on kasvatettu yhdessa tai sosiaalistettu varhain. Se ei ole vireystasoltaan korkea rotu eika yleensa osoita voimakasta saalisviettia. Tarkeimmat huomiot koskevat sen tarvetta seuralle ja taipumusta kuolata.
| Piirre | Arvosana |
|---|---|
| Hellyys | 5 |
| Energisyys | 2 |
| Koulutettavuus | 4 |
| Aanekkyys | 2 |
| Karvanlahto | 5 |
Newfoundlandinkoiran hoito
Newfoundlandinkoiran hoidossa korostuvat runsas turkinhoito, kohtuullinen paivittainen liikunta, viilea elinymparisto seka koon tuomat erityistarpeet.
Turkinhoito
- Harjaa kaksoisturkki vahintaan kaksi tai kolme kertaa viikossa, ja karvanlahdon aikaan paivittain
- Kayta irtokarvaharjaa ja aluskarvaharavaa tiheaan aluskarvaan
- Kylveta noin yhden tai kahden kuukauden valein tai tarpeen mukaan, silla paksun turkin kuivattaminen taysin vie aikaa
- Tarkista ja puhdista korvat saannollisesti, silla luppakorvat voivat kerata kosteutta
- Leikkaa kynnet ja pida tassukarvat siistina
- Pyyhi kuono ja leuanaluset usein kuolan hallitsemiseksi
Liikunta
- Tarjoa noin 30-60 minuuttia liikuntaa paivassa
- Paivittaiset kohtuuvauhtiset kavelylenkit sopivat rodulle
- Uinti sopii newfoundlandinkoiralle erinomaisesti ja rasittaa nivelia vain vahan
- Valta raskasta liikuntaa kuumalla saalla ja pentujen nopean kasvun aikana
Elinymparisto
Newfoundlandinkoira viihtyy parhaiten viileassa ilmastossa ja kodissa, jossa on tilaa liikkua. Paksu turkki tekee kuumasta ja kosteasta saasta todellisen haasteen, joten varjo, raikas vesi ja ilmastointi ovat tarkeita lampimilla alueilla. Suomen kylma ilmasto pitkine talvineen sopii talle kylmaan sopeutuneelle jattilaisrodulle erityisen hyvin. Rotu viihtyy hyvin sisatiloissa rauhallisen luonteensa ansiosta, mutta se tarvitsee kokonsa vuoksi tilaa maata ja kaantya mukavasti.
Newfoundlandinkoiran ruokinta
Newfoundlandinkoira tarvitsee tasapainoisen isojen rotujen ruokavalion annosteltuna ylipainon ehkaisemiseksi, ja pentujen kasvua on hallittava nivelten suojelemiseksi.
Newfoundlandinkoira tarvitsee taysravinnoksi tarkoitetun, isoille tai jattikokoisille roduille suunnitellun ruoan. Koska koira on painava, terveen painon yllapitaminen vahentaa nivelten ja sydamen kuormitusta. Mittaa ruoka-annokset sen sijaan etta ruokaa olisi jatkuvasti tarjolla, ja saada maaria yksilon aktiivisuuden ja kuntoluokan mukaan. Pennuille sopii isojen rotujen kasvuun tarkoitettu ruoka, joka tukee hidasta ja tasaista kehitysta nopean painonnousun sijaan.
| Ikavaihe | Maara paivassa | Ateriat |
|---|---|---|
| Pentu (2-6 kk) | 4-6 kupillista, isojen rotujen ruokaa | 3-4 |
| Pentu (6-12 kk) | 5-7 kupillista | 2-3 |
| Aikuinen | 4-6 kupillista | 2 |
| Seniori | 3-5 kupillista, aktiivisuuden mukaan saadettyna | 2 |
Herkut ja lisaravinteet
Pida herkkujen osuus noin kymmenessa prosentissa paivittaisesta energiamaarasta ylipainon valttamiseksi. Osa omistajista kayttaa nivelten tueksi lisaravinteita, kuten glukosamiinia ja kondroitiinia rodun koon vuoksi, seka kalaoljya turkin ja ihon hyvinvointiin. Keskustele lisaravinteista elainlaakarin kanssa ennen niiden kayttoonottoa, silla tarpeet vaihtelevat yksiloittain.
Newfoundlandinkoiran terveys
Newfoundlandinkoiran tyypillinen elinika on 9-10 vuotta. Rodulla esiintyy jattikokoisille tyypillisia vaivoja, kuten niveldysplasiaa, sydansairauksia ja mahalaukun kiertymaa.
Newfoundlandinkoira elaa yleensa noin 9-10-vuotiaaksi, mika on tyypillista jattikokoiselle rodulle. Kokonaisuutena rotu on kestava, mutta sen koko tuo mukanaan erityisia terveysriskeja, jotka koskevat nivelia, sydanta ja ruoansulatusta. Terveystarkastettuja kasvattajia suosimalla ja koiran painoa hallitsemalla riskia voidaan pienentaa.
| Sairaus | Oireet | Huomio |
|---|---|---|
| Lonkka- ja kyynarniveldysplasia | Ontuminen, jaykkyys, vaikeus nousta ylos | Kasvattajat seulovat; painonhallinta auttaa |
| Subaorttastenoosi | Vasymys, pyortyily, sydamen sivuaani | Rodulla esiintyva sydanvika; todetaan sydantutkimuksella |
| Mahalaukun laajentuma-kiertyma (mahakierre) | Turvonnut vatsa, tyhjan paalla oksentelu, levottomuus | Hatatilanne, joka vaatii valitonta toimintaa |
| Kystinuria | Virtsakivet, ponnistelu virtsatessa | Perinnollinen sairaus; DNA-testi saatavilla |
Ennaltaehkaiseva hoito
- Vuosittaiset elainlaakarintarkastukset, seniori-ikaisille useammin
- Lonkkien, kyynarpaiden, sydamen ja perinnollisten sairauksien seulonta jalostuselaimilla
- Pida koira terveessa painossa nivelten ja sydamen suojelemiseksi
- Ruoki mitattuja aterioita ja valta raskasta liikuntaa heti syomisen jalkeen mahakierteen riskin pienentamiseksi
- Pida rokotukset ja loishaato ajan tasalla
- Saannollinen hampaiden ja korvien hoito
Newfoundlandinkoiran koulutus
Newfoundlandinkoira on alykas ja miellyttamishaluinen, joten se oppii hyvin karsivallisilla, palkitsevilla menetelmilla. Varhainen koulutus on tarkeaa sen lopullisen koon vuoksi.
Newfoundlandinkoira on alykas ja halukas tekemaan yhteistyota ohjaajansa kanssa, mika tekee siita varsin koulutettavan rodun. Se vastaa parhaiten rauhalliseen, johdonmukaiseen ohjaukseen ja palkitseviin menetelmiin. Kovat korjausotteet kaantyvat helposti itseaan vastaan tallaisen herkan koiran kanssa. Koska aikuinen koira on hyvin suurikokoinen, tapojen opettaminen jo pentuna on tarkeaa: 130 naulaa painava koira, joka vetaa hihnaa tai hyppii ihmisten paalle, on vaikea hallita, kun taas varhain koulutettu koira on helppo elaa arjessa.
Perusteet
- Aloita sosiaalistaminen varhain ja totuta pentu ihmisiin, paikkoihin ja muihin elaimiin
- Opeta luotettava hihnakavely ennen kuin koira saavuttaa tayden kokonsa ja voimansa
- Rakenna perusrutiinit: istu, odota, tule ja maahan
- Harjoittele rauhallista tervehtimista, jotta koira ei hyppaa ihmisten paalle
- Tutustuta koira vesityohon ja uintiin, jos se osoittaa siihen kiinnostusta, kuten moni tekee
- Pida harjoitukset lyhyina, myonteisina ja johdonmukaisina
Newfoundlandinkoiran jalostus
Newfoundlandinkoirat saavuttavat jalostuskypsyyden noin kahdessa vuodessa, tiineys kestaa noin 63 paivaa, ja pentueet ovat suuria ja vaativat huolellista hoitoa.
Vastuullisessa newfoundlandinkoirien jalostuksessa odotetaan, etta koira on fyysisesti ja henkisesti kypsa, yleensa noin kaksivuotiaana, jotta terveystarkastukset ehditaan tehda ensin. Suositeltuihin tarkastuksiin kuuluvat lonkat, kyynarpaat, sydan ja perinnolliset sairaudet kuten kystinuria. Tiineys kestaa noin 63 paivaa, samoin kuin muillakin koirilla. Rodulla on taipumus suuriin pentueisiin, ja jattikokoisen rodun synnytykseen voi liittya lisariskeja, joten elainlaakarin lasnaolo on suositeltavaa.
Pentujen kasvatus vaatii suunnittelua. Pennut kasvavat nopeasti ja tarvitsevat isojen rotujen ruokaa, joka tukee hallittua kasvua nopean painonnousun sijaan ja suojelee samalla kehittyvia nivelia. Emo tarvitsee vahvan ravitsemuksen ja tilaa hoitaakseen suurta pentuetta. Kasvattajan tarjoama varhainen sosiaalistaminen luo pohjan rauhalliselle aikuisian luonteelle, josta rotu tunnetaan. Kiinnostuneiden ostajien kannattaa varautua pitkaan jonotuslistaan hyvamaineisilla kasvattajilla, silla hyvin kasvatettuja jattikokoisten koirien pentueita ei synny usein.
| Tunnusluku | Arvo |
|---|---|
| Jalostuskypsyys | Noin 2 vuotta |
| Tiineysaika | Noin 63 paivaa |
| Tyypillinen pentuekoko | Suuri, usein 8-10 pentua |
| Vieroitus | Noin 6-8 viikkoa |
| Suositellut terveystarkastukset | Lonkat, kyynarpaat, sydan, kystinuria |
Newfoundlandinkoira-rotuisen koiran ja mikrosirun rekisteröinti
Maksuton elinikäinen profiili Newfoundlandinkoira-rotuiselle koirallesi United Pet Clubissa, mikrosirun rekisteröinti mukana ilman uusimismaksuja.
Näin rekisteröit Newfoundlandinkoira-rotuisen koiran Suomessa
Täytä koiran nimi, syntymäaika ja terävä kuva, lisää puhelinnumerosi ja tallenna. Siinä koko homma, eikä se maksa koskaan mitään. Koiran rekisteröinti onnistuu sirulla tai ilman, joten eläinlääkäriaikaa ei tarvitse odottaa.
Eläinlääkäri asettaa sirun, mutta numeron rekisteröinti jää sinulle, eikä rekisteröimätön siru tunnista ketään. Rekisteröi mikrosiru maksutta elinikäisellä suunnitelmalla: kaikki Suomessa käytettävät sirumerkit kelpaavat, muuton jälkeiset päivitykset eivät maksa mitään ja merkintä on haettavissa vuorokauden ympäri, myös ulkomailta. Luo maksuton tili ja hoida molemmat vaiheet tänään.
Miten rekisteröin Newfoundlandinkoira-rotuisen koiran Suomessa?
Luo maksuton tili United Pet Clubiin, täytä koiran tiedot kuvan kera ja tallenna profiili. Se on maksuton koko koiran eliniän, ja Ruokaviraston koirarekisteri-ilmoitus hoidetaan erikseen.
Miten rekisteröin Newfoundlandinkoira-rotuisen koirani mikrosirun?
Syötä sirun 15-numeroinen koodi maksuttomalle tilillesi osoitteen ja puhelinnumeron kanssa. Elinikäinen suunnitelma hyväksyy kaikki sirumerkit eikä veloita päivityksistä koskaan.
Onko mikrosiru pakollinen Newfoundlandinkoira-rotuiselle koiralle Suomessa?
On: vuodesta 2023 alkaen koirat on pitänyt tunnistusmerkitä ja ilmoittaa Ruokaviraston koirarekisteriin. United Pet Clubin merkintä täydentää sitä vastaamalla hakuihin myös Suomen ulkopuolella, maksutta.
Mitä Newfoundlandinkoira-rotuisen koiran rekisteröinti maksaa?
Ei mitään. Maksuton elinikäinen suunnitelma kattaa profiilin, sirun rekisteröinnin ja kaikki tulevat päivitykset ilman uusimismaksuja.
Usein kysyttya newfoundlandinkoirasta
Yleisimmat kysymykset newfoundlandinkoirasta koskevat sen kokoa, luonnetta, hoitotarpeita, elinikaa, sopivuutta lapsiperheille ja saatavuutta.
Kuinka suureksi newfoundlandinkoira kasvaa?
Se on jattikokoinen rotu. Urokset painavat tyypillisesti 130-150 naulaa ja sakakorkeus on noin 28 tuumaa, kun taas nartut painavat 100-120 naulaa ja sakakorkeus on noin 26 tuumaa.
Sopiiko newfoundlandinkoira lapsiperheeseen?
Kylla. Rotu tunnetaan karsivallisesta ja lempeasta suhtautumisestaan lapsiin. Koon vuoksi valvonta hyvin pienten lasten seurassa on silti jarkevaa.
Onko newfoundlandinkoiran hoito vaativaa?
Hoito on kohtalaisen vaativaa. Paksu kaksoisturkki vaatii harjaamista useita kertoja viikossa, koira kuolaa, ruokakulut ovat korkeat, ja rotu tarvitsee viilean elinymparisto. Liikuntatarve on maltillinen, 30-60 minuuttia paivassa.
Kuinka vanhaksi newfoundlandinkoira elaa?
Tyypillinen elinika on noin 9-10 vuotta, mika on normaalia jattikokoiselle rodulle.
Pitaako newfoundlandinkoira vedesta?
Kylla. Rotu kehitettiin tyoskentelemaan vedessa, ja silla on rapylaiset tassut ja vetta hylkiva turkki. Moni newfoundlandinkoira ui hyvin ja nauttii siita, ja uinti on nivelille hyva, kevyt liikuntamuoto.
Sopiiko newfoundlandinkoira kerrostaloasuntoon?
Ei parhaiten. Koira on sisatiloissa rauhallinen mutta hyvin suuri, karvaa runsaasti ja tarvitsee viilean tilan, joten sille sopii paremmin koti, jossa on enemman tilaa ja paasy ulos.
Onko newfoundlandinkoiran pentuja helppo loytaa?
Hyvin kasvatettuja jattikokoisten koirien pentueita syntyy harvemmin kuin pienempien rotujen pentueita, joten hyvamaineisilla kasvattajilla on usein jonotuslistoja. Myos rotukohtaiset pelastusjarjestot ovat varteenotettava vaihtoehto.
From the community
Ask about the NewfoundlandinkoiraNo questions about the Newfoundlandinkoira yet. Be the first to ask.
Browse Dog breeds