Saksankarkeakarvainen seisoja on omistautunut ja yleiskäyttöinen metsästyskumppani, joka tunnetaan karkeasta turkistaan ja väsymättömästä työvietistään.
Miten Saksanseisoja, karkeakarvainen-rodun turkki rakentuu ja mitä se tarkoittaa turkinhoidossa.
Kriittinen: Saksanseisoja, karkeakarvainen-rodun turkkia ei saa ajaa.
Pohjavilla pitää kuumuuden ulkona yhtä hyvin kuin kylmyyden, ja peitinkarva suojaa ihoa auringolta ja hyönteisten puremilta. Koko turkin ajaminen vie molemmat. Se kasvaa usein takaisin laikukkaana, pehmeänä tai eri värisenä, ja joillakin eläimillä peitinkarva ei palaa koskaan kunnolla. Harjaa pohjavilla pois sen sijaan että leikkaisit sen.
Varoitus: Saksanseisoja, karkeakarvainen-rodun turkki tulee trimmata käsin eikä ajaa koneella.
Karkea turkki on tarkoitettu vedettäväksi irti juuresta, kun karva on valmis irtoamaan. Kone katkaisee sen sen sijaan puolivälistä ja jättää pehmeän pohjavillan paikoilleen. Lopputulos on turkki, joka kasvaa veltoksi ja haalistuneeksi, ja säänkestävä rakenne palaa vasta, kun karva trimmataan uudelleen irti.
A few of the Saksanseisoja, karkeakarvainen profiles members have added to United Pet Club.
Saksankarkeakarvainen seisoja on suuri, omistautunut metsästyskoira Saksasta. Sillä on karkea, säänkestävä karvoitus, 12-14 vuoden elinikä ja voimakas tarve työskennellä ohjaajansa rinnalla.
Saksankarkeakarvainen seisoja, alkuperämaassaan Deutsch Drahthaar, on suuri seisoja-retriever, joka on jalostettu toimimaan sekä maalla että vedessä. Rotu on kehitetty vaihtelevaan maastoon ja ankariin sääoloihin, ja karkea, vedenhylkivä karvoitus on sen tärkein suojaominaisuus.
Koira kiintyy lujasti perheensä jäseniin ja seuraa usein yhtä henkilöä erityisellä uskollisuudella. Vieraiden seurassa se on pidättyväinen ja tarkkaavainen, ei aggressiivinen. Rotu on jalostettu täysien metsästyspäivien rasitukseen, joten energiataso on korkea ja toiminnallinen tarve suuri.
Aikuinen saksankarkeakarvainen seisoja elää tavallisesti 12-14 vuotta. Säännöllinen liikunta ja johdonmukainen koulutus ovat edellytykset sille, että koira pysyy tasapainoisena kodin arjessa.
| Tieto | Yksityiskohta |
|---|---|
| Alkuperä | Saksa |
| Koko | Suuri |
| Elinikä | 12-14 vuotta |
| Ryhmä ja tehtävä | Seisoja-retriever (monipuolinen jahtikoira) |
| Sopii yhteen | Tuttujen perheenjäsenten kanssa; vanhempien, rauhallisten lasten kanssa; voi tulla toimeen toisten koirien kanssa varhaisella sosialisoinnilla |
Tämä koira sopii omistajille, jotka metsästävät, vaeltavat, juoksevat tai harrastavat koiraurheilua ja haluavat koiran mukaan näihin aktiviteetteihin. Se viihtyy parhaiten, kun se saa olla lähellä omistajaansa. Ensikertalainen omistaja pärjää tämän rodun kanssa, jos on valmis päivittäiseen liikuntaan ja säännölliseen koulutukseen. Rotu sopii huonosti asuntoasumiseen ilman runsasta liikuntaa, kotitalouksiin joissa koira jäisi yksin suurimman osan päivästä tai omistajalle, joka etsii vähäenergistä lemmikin.
Saksankarkeakarvainen seisoja jalostettiin Saksassa 1800-luvun lopulla yhdeksi monipuoliseksi jahtikoiraksi, joka osaa pysäyttää, jäljittää ja noutaa kaikenlaisessa maastossa. Rotu sai virallisen tunnustuksen 1900-luvun alussa.
Saksalaiset metsästäjät halusivat 1800-luvun jälkipuoliskolla yhden koiran, joka hallitsee kaiken: löytää ja pysäyttää riistan, jäljittää ja noutaa, työskentelee tiheässä pensaikossa ja uii kylmässä vedessä. Aiemmin samaan tarkoitukseen pidettiin useita erikoistuneita rotuja. Tarve yhdelle monipuoliselle koiralle johti saksankarkeakarvaisen seisoja jalostamiseen.
Jalostajat risteyttivät useita olemassa olevia kantoja. Geneettinen pohja kulkee yleisesti Pudelpointeriin, saksanlyhytkarvaiseisojaan ja karkeakarvaisiin rotuihin kuten Griffoniin ja Stichelhaarin. Tavoitteena oli karkea suojaava karvoitus, hyvä nenä, voimakas ajovietti ja koulutettavuus.
Rotu vakiintui 1900-luvun taitteessa. Deutsch Drahthaar -klubi perustettiin vuonna 1902 määrittämään tyyppiä ja edistämään käytännön testausta. Rekisteröinti sidottiin alusta alkaen työkyvyn arviointiin pelkän ulkonäön sijaan. Tämä painotus on säilynyt rodun jalostuksessa tähän päivään.
Rotu on tunnustettu kansainvälisesti jo varhain, ja se kuuluu kansainvälisen kenneljärjestön FCI:n luokitteluun. Suomessa rotu rekisteröidään Suomen Kennelliittoon (SKL), jonka jalostustoiminta noudattaa FCI:n rotumääritelmää ja PEVISA-terveysohjelman vaatimuksia.
Saksankarkeakarvainen seisoja on suuri, tasapainoisesti rakentunut jahtikoira, jonka säkäkorkeus on noin 56-66 cm. Sen tuntee karkeasta piikikkäästä karvoituksesta, pörröisistä kulmakarvoista ja partamaattimaisesta kuonosta.
Rotu on rakennettu kestävyyttä varten, ei massaa. Vartalo on hieman pitempi kuin korkea, rinta syvä ja jalat vahvat. Suomessa hännänkatkonta on ollut kielletty vuodesta 1996, joten täällä kasvatettujen yksilöiden häntä on luonnollinen. Rodun selkeimmät tuntomerkit ovat karvoitus ja kasvot: tiivis, karkea päällyskarva tiheän aluskarvan päällä sekä pörröiset kulmakarvat ja parta, jotka antavat koiralle arvokkaan ilmeen.
| Ominaisuus | Yksityiskohta |
|---|---|
| Säkäkorkeus | Urokset noin 61-66 cm; nartut pienempiä, yleensä 56 cm ja enemmän |
| Paino | Noin 23-32 kg; urokset painavampia kuin nartut |
| Karvoitus | Karkea, piikikkäs, säänkestävä päällyskarva noin 2,5-5 cm pitkä tiheän aluskarvan päällä; pörröiset kulmakarvat ja parta kasvoissa |
| Väritys | Ruskea ja valkoinen vaihtelevissa suhteissa, usein täplikkäänä, tikkuna tai roaan; myös täysin ruskea esiintyy; pää on tyypillisesti kokonaan ruskea, joskus valkoisella kirjolla |
| Silmät | Soikeamuotoiset, ruskeat, korostuneiden kulmakarvojen alla, pirteä ilme |
Karvoitus on rodun määräävä piirre. Päällyskarva on suora ja karkea kosketukselta, istuu lähellä ihoa ja suojaa pensaikossa sekä kylmässä vedessä. Aluskarva paksuuntuu talveksi ja ohenee lämpimänä vuodenaikana, mikä palvelee koiraa suomalaisissa olosuhteissa vuodenajasta riippumatta. Väritys yhdistää ruskeaa ja valkoista vaihtelevissa suhteissa. Ruskea pää on tyypillinen, ja kasvoissa voi esiintyä valkoinen kirjo. Musta väritys ei kuulu FCI:n hyväksymään rotumääritelmään.
Saksankarkeakarvainen seisoja on perheelleen omistautunut, vieraille pidättyväinen ja erittäin energinen koira, joka tarvitsee päivittäisiä toimintakanavia sekä varhaista sosialisointia muiden lemmikkien suhteen.
Rotu kiintyy kodin jäseniin tiiviisti ja seuraa usein yhtä henkilöä erityisesti. Perheen parissa se on hellävarainen ja tasapainoinen. Vieraiden seurassa se on luonnostaan pidättyväinen ja tarkkaavainen, mikä tekee siitä kyvykkään vartijan. Hyvä kasvatus ja sosialisointi pitävät huolen siitä, ettei pidättyväisyys kasva pelokkuudeksi tai aggressiivisuudeksi.
Energiataso ja ajovietti ovat korkeita. Koira on jalostettu pitkiä metsästyspäiviä varten ja etsii aina tehtävää. Ilman riittävää liikuntaa ja henkisiä virikkeitä se voi haukkua, kaivaa, pureskella tai liikkua levottomasti. Rotu oppii nopeasti, mutta voi olla itsenäinen ja tahdonvoimainen. Koulutus vaatii johdonmukaisuutta.
Lasten kanssa, joihin se on tottunut, se on yleensä kärsivällinen. Koko ja eloisuus sopivat kuitenkin paremmin vanhemmille lapsille kuin pienokaisille. Toisten koirien kanssa se tulee toimeen varhaisella sosialisoinnilla. Voimakas saalistusvaisto tarkoittaa, että kissoja, kaneja, lintuja ja muita pieneläimiä kaapataan herkästi. Monilemmikkitalouksissa tarvitaan huolellisia esittelyjä ja valvontaa.
| Ominaisuus | Arvio |
|---|---|
| Kiintymys | 5 |
| Energisyys | 5 |
| Koulutettavuus | 4 |
| Äänekkyys | 3 |
| Karvanlähtö | 3 |
Saksankarkeakarvainen seisoja vaatii vain kohtuullisen karvanhoitorutiinin mutta runsaasti päivittäistä liikuntaa ja henkisiä virikkeitä. Se viihtyy parhaiten tilavan pihan kanssa aktiivisen omistajan seurassa.
Rotu tarvitsee todellista rasitusta päivittäin, ei pelkkiä kävelylenkkejä.
Suomessa jokamiehenoikeus antaa pääsyn metsiin, mikä sopii tälle rodulle hyvin. Muista kuitenkin, että koirat on pidettävä kytkettynä tai muuten hallinnassa 1.3.-31.7. välisenä aikana riistaeläinten pesimis- ja poikimisrauhan turvaamiseksi.
Talvella koira sopeutuu suomalaiseen ilmastoon hyvin karvoituksensa ansiosta. Taajamakaduilla suola ja hiekoitushiekka voivat ärsyttää tassuja: tarkista ne lenkin jälkeen ja harkitse tassuvoiteen tai -kenkien käyttöä. Pohjoisessa kaamos lyhentää luonnonvalonmäärää merkittävästi. Harjoittelua kannattaa siirtää valoisimmille tunneille tai käyttää heijastinvarusteita.
Kesällä punkit ovat vakava riski metsässä liikkuville koirille. Käytä eläinlääkärin suosittelemaa punkkisuojaa koko lämpiminä kuukausina.
Piikikkäs karva on suhteellisen helppohoitoinen mutta ei hoitovapaa.
Rotu viihtyy parhaiten kodissa, jossa on aidattu piha, ja omistajan tulisi olla paljon paikalla tai ottaa koira mukaan aktiviteetteihin. Pitkiä yksin oloja tai ahdasta asumista ilman massiivista liikuntamäärää se ei kestä hyvin. Kuumalla ilmalla tarvitaan varjoa ja runsaasti vettä, sillä rotu sietää kylmää paremmin kuin helteistä kesää.
Ruoki saksankarkeakarvainen seisoja täysravinnolla, joka on suunniteltu suurelle, aktiiviselle koiralle. Jaa päiväannos kahteen kertaan ja säädä määrää koiran työtaakkaan ja kuntoon.
Saksankarkeakarvainen seisoja voi hyvin täysravinnolla, joka on kehitetty aktiivisille tai metsästyskoirille. Proteiini ja rasva tukevat sen rakennetta ja energiantarvetta. Metsästyskaudella tai urheiluharjoittelussa kalorintarve kasvaa. Sovita annoskoko aina koiran ikään, painoon ja aktiivisuuteen, ja pidä raikasta vettä saatavilla etenkin rasituksen jälkeen. Koska rotu on syväryntäinen, päiväannos kannattaa jakaa kahteen kertaan ja välttää raskasta liikuntaa suoraan aterioiden yhteydessä mahalaajentuman ehkäisemiseksi.
| Elämänvaihe | Päiväannos | Ateriat päivässä |
|---|---|---|
| Pentu (2-6 kk) | Tuotteen ohjeen mukaan arvioituun aikuispainoon jaettuna aterioihin | 3-4 |
| Nuori koira (6-12 kk) | Ohjeen mukaan, vähentäen kohti aikuisen annosta | 2-3 |
| Aikuinen (1-7 v) | Noin 6-9 dl kuivaruokaa, enemmän kovassa työssä | 2 |
| Seniori (7+ v) | Hieman vähemmän kaloreita aktiivisuuden vähentyessä, seuraa painoa | 2 |
Pidä herkkupalojen osuus alle 10 prosentissa päivittäisistä kaloreista, etteivät ne horjuta ruokavalion tasapainoa tai lisää painoa. Pienet, vähäkaloriset palat sopivat koulutukseen hyvin. Useimmat täysravinnolla ruokitut koirat eivät tarvitse lisäravinteita. Kysy eläinlääkäriltä ennen nivel-, iho- tai kalaöljytuotteiden lisäämistä, sillä tarpeet vaihtelevat yksilöittäin ja yliannostus voi aiheuttaa haittaa.
Saksankarkeakarvainen seisoja on yleisesti terve rotu, jolla on 12-14 vuoden elinikä. Lonkka- ja kyynärdysplasia, tietyt silmäsairaudet, korvatulehdukset ja mahalaajentuma ovat rodussa tunnettuja tiloja.
Saksankarkeakarvainen seisoja on kestävä työrotu, ja useimmat elävät 12-14 vuotta hyvällä hoidolla. Suomessa Suomen Kennelliitto (SKL) ylläpitää PEVISA-ohjelmaa (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma), johon kuuluvat tämän rodun osalta lonkka- ja kyynärkuvaukset sekä avoin terveystietokanta. Vastuulliset kasvattajat testaavat vanhemmat ennen astutusta: pyydä tulokset lonkka- ja kyynärkuvauksista sekä silmätarkastuksesta ennen pennun hankkimista. Alla luetellut vaivat ovat rodussa tunnettuja, eivät jokaista yksilöä varmasti kohtaavia.
| Vaiva | Oireet | Huomio |
|---|---|---|
| Lonkkadysplasia | Jäykkyys, ontuminen, vaikeus nousta, haluttomuus hypätä | Perinnöllinen nivelvika; kasvattajien kuvauttava lonkat |
| Kyynärdysplasia | Etujalan ontuminen etenkin rasituksen jälkeen | Seulotaan myös jalostuksessa |
| Silmäsairaudet (esim. kaihi ja verkkokalvosairaudet) | Silmien samentuminen, törmäily, näön muutokset | Silmätarkastukset auttavat löytämään ongelmat ajoissa |
| Korvatulehdukset | Pään ravistelu, raapiminen, haju, erite | Riippuvakorvisuus ja uiminen lisäävät riskiä; kuivaa korvat veden jälkeen |
| Mahalaajentuma (GDV) | Turvonnut vatsa, oksentamisyritykset ilman tulosta, levottomuus, ahdistus | Syväryntäisillä roduilla esiintyvä hätätila; vaatii välitöntä eläinlääkäriapua |
Saksankarkeakarvainen seisoja oppii nopeasti ja haluaa toimia ohjaajansa kanssa. Varhainen, positiiviseen vahvistamiseen perustuva koulutus on tärkeää, sillä rodun itsenäisyys ja korkea energiataso vaativat johdonmukaisuutta.
Rotu oppii nopeasti ja haluaa toimia ihmisensä kanssa, joten se reagoi hyvin koulutukseen, kun käsittelijä on johdonmukainen. Se voi kuitenkin olla itsenäinen ja tahdonvoimainen. Kyllästynyt koira keksii tekemistä itse, eikä se useinkaan sovi kotiin. Lyhyet, vaihtelevat harjoitukset pitävät huomion paremmin kuin pitkät toistuvat rutiinit. Ankara kohtelu ei toimi älykkään, herkkäluonteisen koiran kanssa. Selkeät säännöt ja palkinnot ovat tehokkaampia. Varhainen sosialisointi on tärkeää ottaen huomioon rodun luontainen varauksellisuus vieraita kohtaan ja voimakas saalistusvaisto.
Saksankarkeakarvainen seisoja -nartut saavuttavat sukukypsyyden ensimmäisen elinvuoden aikana, kantavat pennut noin 63 päivää ja synnyttävät tavallisesti 7-9 pentua. Vastuullinen jalostus odottaa täyttä kypsyyttä ja terveysseulontoja.
Saksankarkeakarvainen seisoja -narttu saavuttaa yleensä sukukypsyyden 6-12 kuukauden iässä, mutta vastuulliset kasvattajat odottavat fyysistä ja henkistä kypsyyttä, joka saavutetaan usein vasta noin toisen ikävuoden tietämillä. Tähän mennessä koiran pitäisi olla läpäissyt terveysseulonnat. Tiineys kestää noin 63 päivää hedelmöityksestä. Pentuja syntyy tavallisesti 7-9, vaikka määrä vaihtelee.
Vastasyntyneet pennut ovat sokeita ja kuuroja ja riippuvat täysin emostaan lämmöstä ja maidosta. Silmät aukeavat noin 10-14 päivän iässä. Vieroitus kiinteälle ruoalle alkaa noin 3-4 viikon iässä ja päättyy 7-8 viikon tienoilla. Varhainen käsittely ja lempeä altistus arkipäivän äänille ja näyille tukevat pentujen kehittymistä tasapainoisiksi aikuisiksi. Pennut siirtyvät uusiin koteihin yleensä 8 viikon iässä tai myöhemmin. Suomessa kasvattajien on noudatettava Suomen Kennelliiton jalostusohjeita, ja PEVISA-terveysmääräykset koskevat tätä rotua.
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Sukukypsyys | 6-12 kuukautta (jalostus suositellaan aikaisintaan noin 2 vuoden iässä) |
| Tiineys | Noin 63 päivää |
| Pentuekoko keskimäärin | 7-9 pentua |
| Silmät aukeavat | Noin 10-14 päivän iässä |
| Vieroitus | Noin 7-8 viikon iässä |
| Lähtöikä | 8 viikkoa tai myöhemmin |
Maksuton elinikäinen profiili Saksanseisoja, karkeakarvainen-rotuiselle koirallesi United Pet Clubissa, mikrosirun rekisteröinti mukana ilman uusimismaksuja.
Vuoden 2023 alusta jokainen Suomessa asuva koira on pitänyt tunnistusmerkitä mikrosirulla ja ilmoittaa Ruokaviraston koirarekisteriin, Saksanseisoja, karkeakarvainen-rotuinen koirasi mukaan lukien. Lakisääteinen osuus palvelee kuitenkin vain kotimaassa. United Pet Clubin maksuton profiili täydentää sitä: yhteystietosi kulkevat koiran mukana ja löytyvät mistä maasta tahansa. Rekisteröi koirasi muutamassa minuutissa.
Viisitoista numeroa Saksanseisoja, karkeakarvainen-rotuisen koirasi niskassa osoittavat sinuun vasta, kun rekisteri niin sanoo. Anna United Pet Clubin sanoa se maksutta: rekisteröinti ei vanhene, kaikki sirumerkit kelpaavat ja jokainen muutos on ilmainen. Sirun rekisteröinti ensin, tili heti perään.
Luo maksuton tili United Pet Clubiin, täytä koiran tiedot kuvan kera ja tallenna profiili. Se on maksuton koko koiran eliniän, ja Ruokaviraston koirarekisteri-ilmoitus hoidetaan erikseen.
Syötä sirun 15-numeroinen koodi maksuttomalle tilillesi osoitteen ja puhelinnumeron kanssa. Elinikäinen suunnitelma hyväksyy kaikki sirumerkit eikä veloita päivityksistä koskaan.
On: vuodesta 2023 alkaen koirat on pitänyt tunnistusmerkitä ja ilmoittaa Ruokaviraston koirarekisteriin. United Pet Clubin merkintä täydentää sitä vastaamalla hakuihin myös Suomen ulkopuolella, maksutta.
Ei mitään. Maksuton elinikäinen suunnitelma kattaa profiilin, sirun rekisteröinnin ja kaikki tulevat päivitykset ilman uusimismaksuja.
Yleisimmät kysymykset saksankarkeakarvaisesta seisojasta koskevat kokoa, luonnetta, hoitotarpeita, elinikää, soveltuvuutta perheeseen ja rodun saatavuutta.
Se on suuri rotu. Urokset ovat säkäkorkeudeltaan noin 61-66 cm ja nartut pienempiä. Paino on tavallisesti 23-32 kg, urokset painavampia kuin nartut.
Se sopii aktiivisille perheille. Rotu on omistautunut kodilleen ja kärsivällinen lasten kanssa, joihin se on tottunut, mutta koko ja eloisuus sopivat paremmin vanhemmille lapsille kuin pienokaisille. Se on pidättyväinen vieraille ja tarvitsee varhaista sosialisointia.
Karvanhoito on melko kevyttä: viikoittainen harjaus ja muutaman kerran vuodessa tehtävä strippaus riittävät. Vaativampaa on liikunta. Koira tarvitsee 1-2 tuntia rasittavaa liikuntaa päivässä, joten se ei sovi omistajalle, joka on paljon poissa tai haluaa rauhallisen lemmikin.
Useimmat elävät 12-14 vuotta hyvällä ravinnolla, säännöllisellä liikunnalla ja eläinlääkärin rutiinitarkastuksilla.
Toisten koirien kanssa se voi tulla toimeen varhaisella sosialisoinnilla. Voimakas saalistusvaisto tarkoittaa, että kissojen ja pieneläinten jahtaaminen on todennäköistä. Monilemmikkitalouksissa tarvitaan huolellisia esittelyjä ja jatkuvaa valvontaa.
Karvanlähtö on kohtalainen. Kausivaihdoksissa karvaa irtoaa enemmän, ja viikoittainen harjaus pitää irtokarvan hallinnassa.
Rotu on harvinaisempi kuin monet suosituimmista roduista. Suomessa pentuja on saatavissa SKL:ään rekisteröityneiltä, PEVISA-ehdot täyttäviltä kasvattajilta. Varaudu jonottamaan. Rotuyhdistys voi auttaa löytämään myös uutta kotia kaipaavia aikuiskoiria.
